Rompenurkka

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Uusi yritys!

Täällä taas, yhtä kankeana kuin ennenkin.
Viime kerrasta on totisesti aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua.
Ensin tuli sairautta, sitten hajosi läppäri, lopulta tuli muuttokin.
Viimein sain lainaan läppärin ja silti löytyi tuhat ja yksi koottua selitystä
miksei täällä tapahdu mitään...no, nyt loppui selittely ja
aloitetaan alusta.

Tässä ensinäkymä sisään tultaessa, Tervetuloa!


Osan joulun väkerryksistä olen vielä antanut olla,
ovat talvisia kuitenkin.




Tämä uusi koti on ihana, vanha koulurakennus ja me ollaan vuokralla
entisessä ylä-koulun opettajan asunnossa.
Ollaan Iitissä edelleen, mutta tämä Vuolenkoski tuntuu
enemmän omanlaiselta kuin Kausala...luonto on eritavalla läsnä.

Paljon on siis muuttunut reilussa vuodessa ja lisää muutoksia on luvassa, mutta
niistä lisää tuonnempana.

Parhaita muuton tuomia muutoksia oli se, että
saatiin Höntti kotiin


Toteutettin myös pojan pitkäaikainen haave ja hankittiin kissa...
Nasu-masun piti olla myös Höntille kaveri,
mutta vielä ne ei ainakaan tahdo mahtua samoihin neliöihin...
Höntti on nimensä veroinen ja sekös Nasu-masua ärsyttää :)


Kuvien laatua on pahoiteltava, kamerassa on jokin häikkä...
tai sit vika on vaan käyttäjässä,
kuinka vaan, laadussa on toivomista :)
Osa on tällä erää ihan puhelinkuvia ja kun
on ollut tuota taukoa tässä,
niin en enää muista kuinka kuvia saa käsiteltyä...
tulevaisuudessa toivotaan parannusta,

nyt toivottelen kaikille
hauskaa helmikuuta  <3



tiistai 25. marraskuuta 2014

Ajatushan oli...

Täälä taas...
tosin ajatushan oli, palata tänne jo vkonloppuna viimeistään.
Innoissani ajattelin lähteä metsään koiran kanssa ja keräillä sieltä joulumieltä...eli havuja,
jäkälää, sammalta, varpuja yms.
Niistä piti loihtia asetelma tai pari...vaan tulikin lumi.
No seuraava ajatus oli...lähden ajelemaan maalaismaisemiin ja kuvaamaan upeita
autiotaloja ja lumiset maisemathan on vaan plussaa.
Vaan kauhukseni huomasin, että koira mokoma kaljuuntuu, kääk...vkonloppu suunnitelmat
unohtui ja rintaa puristi huoli.
Netin ja hyvän ystävän avustuksella tein karmean diagnoosin...Hertalla on sikaripunkki ja
mitään ei ole tehtävissä :(
Vkonloppu meni siis lamaantuneena huolesta ja maanantaita kiihkeästi odotellen.
Mihinkään ei oikein osannut tarttua ja samalla ärsytti, kun kaikki kiva jäi tekemättä.
Tyhmää toimintaa tosiaan...ei pitäisi murehtia asioita etukäteen, vaan ihminen on.
Maanantaina, aamusta Hertta pääsi tutulle eläinlääkärille ja taas saatiin nauraa...
dignoosi on; hysteerinen omistaja+kunnon karvanlähtö :)
Toki tilannetta seurataan, mutta ainakaan se ei ole sikaripunkki, huh.


Hertan toipuessa rauhoituksesta, alkoi mulla kierrokset nupissa nousta...
tuli pakottava tarve TEHDÄ JOTAIN mieluisaa ja unohtaa huolet.
Tuumasta toimeen siis...

Maalasin lampunvarjostimen valkoisella ja liimailin tapetista leikattuja kuvioita...vaan, valmiiksi en saanut...
Myös tuo salkku tai mikä lie, varjostimen alla, on kesken...


Sänkykin on pitänyt maalata...no sekin tuli aloitettua...vähän jäi kesken :)


Haluaisin myös hyödyntää vanhoja villapaitoja tyynynpäälisinä...kuten näkyy, työnalla on.
Virkkaaminenkin tuli taas aloitettua...tykkään kovasti, vaikken voi varmuudella sanoa,
mikä tuosta tulee.

Hertta toipuu ja ehkä pohtii...pitäskö emännänkin poiketa välillä tutkittavana...


Kaikilla tuntuu jo olevan täysi joulu...meillä ei, vaan ehkä ennätetään vielä.

                                 Touhukasta viikkoa!

tiistai 18. marraskuuta 2014

Alku aina hankalaa...

Täällä sitä nyt ollaan...oman blogin äärellä. Ihan pallo hukassa, mutta ollaan kuitenkin.
Jättisuuri Kiitos, kuuluu Kirsille, tää ois tän koti-blogista. 
Kirsi osaa sopivasti potkia, kannustaa ja auttaa...ja nauraa!
Vuosia haaveilin omasta blogista ja samalla olin itse, itseni suurin este...
aina keksin selityksiä ja syitä, miksei juur nyt ole oikea aika...muttaku, ettäku, sitteku jne.
Tuleva sisältö on täysin arvoitus, vaikka sisustamiseen ja kotoiluun yms. liittyvää blogia
suunnittelin.
Uskon, että tänne tulee kaikkea, mikä jotain minussa innostaa, sykähdyttää, ihmetyttää, ärsyttää ja
kaikkea siltä väliltä...tietysti sillä Rakkauvella <3







Tässä siis ensikurkistus meille, kuvissa esiintyvä linssilude on Hertta...olen huomannut, että Hertta
haluaa päästä kuviin ja yleensä siinä onnistuukin :)
Tuo kaaottinen sänky tuntuu olevan nykyisin kaiken keskipiste ja siinä siis päivittyy tulevaisuudessa myös tämä blogi...muutoksen tuulia odotellessa...